-
Joutsenen sulka
Eilen näin taivaalla kaksi rinnakkain lentävää joutsenta, jotka symboloivat itselle tässä hetkessä oman sisäisen tasapainon etsimistä ja löytämistä, yin ja yang voimien yhtymistä, feminiini ja maskuliini, sisäisen miehen ja naisen harmoniaa. Toki kaipaan myös kumppania, mutta se tulee kun on tullakseen; tällä hetkellä keskityn omaan toipumiseeni sairaalajakson jälkeen. Olen miettinyt mikä on tämän blogin tarkoitus…
-
Hetkiä
Aurinko paistaa sydämestä sisään, itken itseni hajalle, kunnes ystävä ottaa kiinni käsistä ja katsoo lempeästi – sydämen kipu hellittää eikä palaa yhtä voimakkaana, sillä hän, ystäväni muistuttaa minua hengittämisestä: mikä yksinkertainen työkalu Toisen ystävän syntymäpäivälounaalla iloitsen siitä, että olen ihmisten ilmoilla tässä olomuodossa, vaikka pelkään olevani jotenkin tylsää seuraa sillä tällä hetkellä minussa on paljon…
-
Rakkauden olemuksesta
Mitä on Rakkaus? Onko se varattu vain romanttiseen, intiimiin rakkauteen vai voinko löytää rakkautta laajemmin? Minua muistutetaan parhaillaan siitä, että rakkaus on kaikkialla, jos vain pystyn ottamaan sen vastaan. Se on ystävän hymyssä, lumienkelissä, metsämaisemassa, rauhaisassa hengityksessä. Rakkauden vastaanottaminen kokonaisvaltaisesti vaatii myös maadoittumista tähän todellisuuteen, koska olen kokemassa elämää ihmiskehossa tällä planeetalla eikä tarkoitus ole…
-
Juttukulma: Julia ja naiseuden voima
Julia kertoo tässä haastattelussa elämästään kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa ja siitä, miten se ei estä elämästä hyvää elämää. Sairaus puhkesi Julialle, kun hän oli neljätoistavuotias. Se alkoi vaikealla masennusjaksolla, jonka jälkeen vuorossa oli ailahtelevia kausia: lievää ja keskivaikeaa masennusta, jonka jälkeen kuusitoistavuotiaana masennus vaikeutui taas. Sen jälkeen vuorossa oli hypomania, jolloin kaikki värit näyttivät kirkkailta, ja…
-
Naiseudesta
Kirjoitan parhaillaan kirjaa naiseudesta, jossa puhun muun muassa vaistoista ja intuitiosta. Villinaiseus on kantava teema läpi kirjan, samoin kuin kirjeet, joita kirjoitan kirjassa edesmenneelle isoisoäidilleni Kertulle, joka on istuttanut minulle omenapuun mökillemme Hämeenkyröön. Toivon, että kirja valmistuu tämän vuoden lopussa, ehkä jo aiemminkin, mutta olen halunnut jättää tarpeeksi väljän aikataulun, etten joudu kiirehtimään. Kirjan kirjoittaminen…